IT
USA
DE
FR
ES
FI
IT
EN
USA
DE
ZH
ES
FR
PT
JP
RU
AR
KR
PL
RO
VN
HE
TR
CS
HR
DA
EL
NL
SR
SK
SV
HU
Liuskekaasu - Fracking - Vaca Muerta
Oletko koskaan kuullut liuskekaasusta? Se on metaanikaasua, joka on vangittu savikivien mikroporositeettiin ja löytyy epätavanomaisista esiintymistä. Tässä uudessa videossa selitämme, mitä se on, missä sitä on ja miten sitä tuotetaan.
Liuskekaasu on termi, jota käytetään viittaamaan tähän erityiseen esiintymätyyppiin, joka sijaitsee syvemmällä kuin tavanomaiset esiintymät. Vesikerrosten, kalkkikivi- ja hiekkakivikerrosten takana, 2 000 ja 4 000 metrin syvyydessä, löydämme liuskekivisegmenttejä, sedimenttikiveä, joka koostuu pääasiassa mudasta ja savimineraaleista; tämä kivi voi anaerobisesti hajotessaan tuottaa kaasuesiintymiä. Kiina on maa, jolla on suurin liuskekaasuesiintymä, ja sitä seuraavat Yhdysvallat. Liuskekaasun laajamittainen hyödyntäminen alkoi 2000-luvulla, kun hiilivetyjen hinnat nousivat jyrkästi. USA oli edelläkävijä uusien louhintatekniikoiden kehittämisessä epätavanomaisille kaivoille; vuosina 2000–2010 tuotanto kasvoi 10 miljardista kuutiometristä 140 miljardiin kuutiometriin, mikä on noin 23 % maan energiatarpeista. Vuosina 2010–2020 tuotanto ylitti kotimaisen kaasutarpeen niin paljon, että Yhdysvallat muuttui maakaasun tuojasta metaanikaasun viejäksi.
Oletko koskaan kuullut liuskekaasusta? Se on metaanikaasua, joka on vangittu savikivien mikroporositeettiin ja löytyy epätavanomaisista esiintymistä. Tässä uudessa videossa selitämme, mitä se on, missä sitä on ja miten sitä tuotetaan.
Liuskekaasu on termi, jota käytetään viittaamaan tähän erityiseen esiintymätyyppiin, joka sijaitsee syvemmällä kuin tavanomaiset esiintymät. Vesikerrosten, kalkkikivi- ja hiekkakivikerrosten takana, 2 000 ja 4 000 metrin syvyydessä, löydämme liuskekivisegmenttejä, sedimenttikiveä, joka koostuu pääasiassa mudasta ja savimineraaleista; tämä kivi voi anaerobisesti hajotessaan tuottaa kaasuesiintymiä. Kiina on maa, jolla on suurin liuskekaasuesiintymä, ja sitä seuraavat Yhdysvallat. Liuskekaasun laajamittainen hyödyntäminen alkoi 2000-luvulla, kun hiilivetyjen hinnat nousivat jyrkästi. USA oli edelläkävijä uusien louhintatekniikoiden kehittämisessä epätavanomaisille kaivoille; vuosina 2000–2010 tuotanto kasvoi 10 miljardista kuutiometristä 140 miljardiin kuutiometriin, mikä on noin 23 % maan energiatarpeista. Vuosina 2010–2020 tuotanto ylitti kotimaisen kaasutarpeen niin paljon, että Yhdysvallat muuttui maakaasun tuojasta metaanikaasun viejäksi.
Liuskekaasun tuotanto on herättänyt vuosien varrella voimakkaita keskusteluja sen mahdollisista vaikutuksista maailman ilmastoon ja ilmaston lämpenemiseen. Käytetty tekniikka vapauttaa valitettavasti pieniä määriä metaanikaasua ympäristöön alkuvaiheessa; lisäksi aiemmin muodostuneet mikromurtumat voivat mahdollisesti päästää kaasua vesivarastoihin. Fracking-nesteiden pitämiseen tarkoitetut säiliöt, jos niitä ei ole rakennettu hyvin, voivat vuotaa maahan ja saastuttaa myös talousvesikaivoja.
Murtamiseen käytetyn veden, johon on lisätty kemikaaleja (kitkan vähentämiseksi ja mikro-organismien muodostumisen estämiseksi), kulutus on todella valtavaa! Yleensä yhtä kaivoa varten käytetään 9 000–29 000 kuutiometriä vettä, josta vain 50–70 % saadaan takaisin, kun taas loppu lisätty vesi imeytyy ympäröivään maahan, mikä voi saastuttaa kotitalouksien vesivarannot.
Maanjäristysriski on toinen huolestuttava frackingin seuraus, jossa käytetään räjähteitä vähentämään painetta tiiviissä kalliokerroksissa. Tämän teorian tueksi ei kuitenkaan ole vielä kehitetty tarkkoja tietoja.
Murtamiseen käytetyn veden, johon on lisätty kemikaaleja (kitkan vähentämiseksi ja mikro-organismien muodostumisen estämiseksi), kulutus on todella valtavaa! Yleensä yhtä kaivoa varten käytetään 9 000–29 000 kuutiometriä vettä, josta vain 50–70 % saadaan takaisin, kun taas loppu lisätty vesi imeytyy ympäröivään maahan, mikä voi saastuttaa kotitalouksien vesivarannot.
Maanjäristysriski on toinen huolestuttava frackingin seuraus, jossa käytetään räjähteitä vähentämään painetta tiiviissä kalliokerroksissa. Tämän teorian tueksi ei kuitenkaan ole vielä kehitetty tarkkoja tietoja.